Havukruunu piosenki

Nouse maa, havaja mantu, suojaksi sodan synkässä. Vuoren vahvan noidan taian loitsin tulen tuimassa. Jumalatkin taivosessa, sodissansa suojelevi! Rinta rautaan rakennettu, teräksen veän verhokseni. Palaja patto, pakene kauas. Sodan tuulen selässä kuljen....

Usvaan, kuu katoaa usvaan, kuu katoaa taakse verhojen. Koskaan, ei enää koskaan, ei enää kuunaan valkene. Yön mustat sormet tavoittaa, saa aamun kiinni ja tuhoaa. Kylmä sydämes, kuun kätkemä, ei tunne kauneutta vihreän maan. Vaan surun silmät yössä itkevä...

Minne viet mua liekkiö? Vietkö sinne missä alkaa yö? Kotiin aaltojen ja tuulien, vai kotiin kuolleiden ja juurien? Suon syvään hukutatko? Uneen multaiseen nukutatko? Koskaan kauniimpaa en nähdä saa, kuollut huominen mua odottaa. Valo kirkkaan kuun hehk...

Kun saavun kotiin lumi peittää maan. Puiden mustat varjot ovat paikallaan. Niin hiljaa ja ääneti.. Maailma on käynyt nukkumaan. Tuuli uinuu metsän syvissä saleissa. Kun tähdet syttyvät taivaankannen mustaan. ja yö nostaa kuun lyhdyn hohtamaan. Korkeall...

Lomasta puiden varjojen saavuit luokseni. Hiljaisena kuin unohdus, kuin aaveet uniini. Kylmänä kuin menneet aamut, lailla öisen kaipauksen vangitsit mut ikiyöhösi, sanatonna hiljaisuuteen. Hylättynä mustaan yöhön, tuomittuna kulkemaan. Lohdutonna iäisyyte...

Heräsin siniseen kajoon talvisten iltojen, ja kuun kutsun myötä vaelsin metsän pimeyteen. Kaukaa takaa aikojen, tyhjästä saapuen näin vaietun salaisen kuiskeen taikojen. TANSSII LOIMUSSA TULIEN SUDEN ASKELIN LAULAEN SANOJA VANHOJEN JUMALTEN NOIDAT VARJ...

Nyt kuulkaa talven henget, ja kutsuun vastatkaa Te jotka veitte auringon ja saitte aamun varastaa Kuun valoon kasvot luokaa, jäätä myöten katsokaa Talven yöhön sytyttäkää tuli palamaan Kylmän kuninkaalle, meren yllä kulkevalle Udun läpi saapuu alle keskiy...

Päivä laskenut on ja yö on niin kylmä Kuulen varjojen laulavan Sodan tuulet niin kylmät nyt tunnen Tuli sieluuni leimahtaa Kiirii luokse kaukainen ääni taisteluun kutsuen, vaskien kaltainen Kylmä on rautainen kuolema Hyiseen maahan kun nukahtaa Valve...

Vaella vaipuneen mailla, nurmeen nukahtaneen Kammon kivisillä kukkuloilla, aamuun harmaaseen Missä lienet kulkenut, mukanas kun saapuu unohdus? Ilman ääntä sua kutsuvat hiljaiset, oudot jumalat. Kaukaa, mailta mykkien. Näkemättä alle pilvien; Ovettoma...

Kuinka hiljaa salini soivat, kun tuulet kuolivat ja vuodet loppuivat. Miekat katkenneet, ja veri nyt kuin lunta. Kun sodan jumalat nukkuvat ikuista unta. Sydämeni peloton kaipaa yön lepoon. Rautaiset, mahtavat aseeni ja veren tahrima panssarini palakoon kun...

Hiljaisuus surun varjojen kasvaa maasta kuiskaten, Valo värjyy, maailma uneen vaipuu, ilta särkyy ja aurinko hiipuu. Harmaa muuttuu yöksi, nukkuessaan laulaa kylmän vihan tarinaa; Verta, tulta ja kuolemaa! Muistakaa! Tuulten syliin nukahtaa talven väsynyt...